KÄRSÄMÄEN IX
ELÄMÄNTARINAFESTIVAALIT

Ahti Räisänen

 

Kuva: Pentti Pesonen

 

Kärsämäen Elämäntarinafestivaaleilla valittu tarinaniskennän tuore Suomen mestari Ahti Räisänen on kokenut tarinankertoja ja esiintyjä. Hän ei kuitenkaan tarvitse taustakseen näyttämöä: kuunteleva ihminen, kohtaaminen, saa tarinat virtaamaan. Jutuista välittyy lämpö ja kunnioitus kertomusten henkilöitä kohtaan. Nämä eivät ole vitsejä, vaan täyttä totta.

 

Ahti Räisänen asuu perheineen synnyinpaikkakunnallaan Vihtavuoressa, Laukaan ja Jyväskylän välissä. Kylän ytimenä toimii yhä 1920-luvulla perustettu Vihtavuoren ruutitehdas. Ahti Räisänen syntyi tehtaan alueen sisäpuolella, ja kylän erikoislaatuinen historia on osa myös hänen omaa elämäntarinaansa.

─ Tarinankerrontataipumus taitaa olla suvussa, Ahti Räisänen toteaa. Sekä isänisä että isä olivat kauppamiehinä kovia jutunkertojia, Vihtavuoren poliisina toiminut kummisetä sekä etenkin hänen poikansa antoivat mallia siitä, miten vangita yleisön huomio. Uteliaalle pikkupojalle riitti kuunneltavaa. Oman mausteensa elämään toivat elokuvat ja kuunnelmat.

Tehtaan työntekijöistä monet olivat suuria persoonia, mukana oli myös maailmanluokan urheilijoita. Ahti Räisänen on kulkenut jututtamassa kylän vanhaa väkeä ja tuntee hyvin kylän tarinat.

─ Kun olisi ollut nauhuri silloin, olisi saanut monta uskomatonta tarinaa talteen. Mutta säilyväthän ne näinkin, kerrottuina.

 

Teatteri on ollut Räisäsen omaa aluetta. Jo ensimmäinen rooli oli iso, toimittajan osa Unto Monosen elämästä kertovassa Satumaa-näytelmässä.

─ Ehdotin, että eikös sitä voisi aloittaa teatteriuraa hiukan pienemmästä roolista, voisihan sitä olla vaikka kivenä, mutta vakuuttivat että kyllä siitä hyvä tulee.

 

Arkiammatiltaan Ahti Räisänen on yrittäjä. Hän maahantuo ja markkinoi teollisuuden prosessipölynpoistolaitteita ja öljy- ja emulsiosumun erotuslaitteita. Työssään Räisänen tapaa paljon ihmisiä, Suomen eri kolkilta ja ulkomailtakin. Matkoilta on tarttunut mukaan uskomattomiakin sattumuksia, mutta kohtaaminen ei aina onnistu.

─ Joillekin on tärkeintä esitellä vaurauttaan, autoja, veneitä, taloja. Ihmiseen itseensä ei saa minkäänlaista kontaktia, runsaan puheen seassa ei ole yhtään omaa kokemusta tai ajatusta.

Jutuniskentäkulttuurilla, jutustelulla ja ylipäänsä ihmisten todellisella kohtaamisella olisi Räisäsen mukaan suuri merkitys ihmisten hyvinvoinnille.

 

(Suvi Rimpiläinen Elämäntarinassa 3/2008)